Joel Haahtelan kirjoista huokuu ajatus siitä, että näkemämme todellisuuden takana on jotakin muuta, josta voimme saada ainakin aavistuksen. Taide voi kurkottaa arkitodellisuuden taakse ja löytää sieltä jotakin pysyvämpää ja jumalallista.
All tagged kotimainen kaunokirjallisuus
Iho muistaa jokaisen kosketuksen
Iholla on muisti, se on ihmisen suurin muistielin. Iho muistaa kosketuksen. Tämä tulee mieleen, kun lukijana mietin Juha Itkosen kirjan, Huomenna kerron kaiken, kuvauksia päähenkilöiden lukuisista rakasteluista.
Elvis ja Väinö Linna
Löytyykö suomalaisuuden kansalliseepoksesta pieni kytkös rocktähti Elvikseen? Linna-tutkija Yrjö Varpio arvioi, että Linna on voinut saada virikkeitä Kankaanpään Eliakseen Elvis-elokuvasta.
Haave eurooppalaisesta puolustusliitosta
Nyt ajankohtaiseksi noussut ajatus Euroopan omasta puolustusliitosta syntyi jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suomalainen kansanedustaja, kirjailija, Konrad Lehtimäki haaveili vuonna 1917 yhteisestä eurooppalaisesta puolustusliitosta.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 2024
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden kautta avautui karu kuva elämän kovuudesta. Mutta yksi teoksista loi myös vahvan uskon suvaitsevaisuuden tärkeydestä ja voimasta.
Unimatkoja mielen syövereihin
Janne Oran Ihmisten yö on mieltä kiehtova ja askarruttava tarinoiden rypäs. Se tempaa mukaansa outoudellaan. Tarinoissa tunnelmat vaihtuvat lähes rajattoman mielikuvituksellisesti.
Ville-Juhani Sutisen Paratiisista sai Laurin-kirja äänikirjapalkinnon
Ville-Juhani Sutisen Paratiisille Laurin-kirja äänikirjapalkinto. Teos on aikaa kestävää kirjallisuutta, se jättää pysyvän jäljen lukijan mieleen.
Muistot liukenevat veteen kuin hiekansirut
Jukka Viikilän Hiekkalinnat laittaa lukijan miettimään, voiko kaunokirjalliselle tekstille esittää vaatimusta tosiasioiden paikkansapitävyydestä.
Ihmisen ikävä toisen luo
Aiemmin historiallisia romaaneja kirjoittanut Pirjo Tuominen on nyt ottanut aiheekseen nykyajan ja vanhusten tunnot muuttuneessa maailmassa.
Ajantaskun vangit
Todellisuutta ja kuvitelmaa ei voi enää erottaa. Elämme Joel Haahtelan mielestä ilmeisesti jo nyt totuuden jälkeisessä maailmassa.
Toivo paremmasta
Mooses Mentulan romaani Toiviokoski kuvaa sodan jälkeistä toivoa, uskoa parempaan elämään.
Tähdet ja langat kohdallaan
Kirjailija Satu Rämön dekkarisarjan synnyssä ovat tähdet olleet kohdallaan. Kolmiosaisen sarjan kirjoja on jo nyt myyty yli 300 000 kappaletta.
Isoja teemoja Finlandia-listassa
Valinnoillaan esiraati on ilmeisesti halunnut kiinnittää huomiota luontokadon uhkiin, uskonnon merkitykseen, menneiden sotien ja väärinymmärrysten vaikutuksiin ja valtakulttuurien vaihtoehtoihin.
Miehen tie
Tommi Melender on kirjoittanut viiden sukupolven ajalta todellista Suomea muistuttavan kuvaelman kuvitteellisesta Suomesta.
Värikäs kielimatka miehisyyteen
Juhani Branderin Amerikka on huikeaa kieli-iloittelua surun keskellä.
Väärässä olemisen raskas laahus
Sirpa Kähkönen on kirjoittanut koskettavan teoksen omaan sukuunsa yli sukupolvien vaikuttavista laahuksista, suruista ja kaltoinkohteluista.
Kuristaako sähköinen myynti kirjailijoiden kukkaroa?
Miten painettujen kirjojen ja sähköisen myynnin muutokset ovat vaikuttaneet kaunokirjailijoiden ansiomahdollisuuteen?
Ihmisiä taudin ja sota-ajan kuohuissa
Aki Ollikaisen kirjan kuvaama ajankohta ja toiseen tarinaosaan liittyvä sairaus nostavat mieleen väistämättä ajatuksia nykyajan sodan ja koronan vaikutuksista ihmisiin.
Selvästi näkevä
Anneli Kannon Haihtuneet aloittaa viihdyttävästi dekkarisarjan. Tarinan pinnassa ovat ihmissuhteet, joihin pienessä kirkonkylässä liittyy salaisuuksia.
Rakkauden ja surun kirja
Paula Nivukoski kirjoittaa romaanissaan Kerran valo katoaa kotirintaman oloista Pohjanmaalla.