Kuristaako sähköinen myynti kirjailijoiden kukkaroa?
Miten painettujen kirjojen ja sähköisen myynnin muutokset ovat vaikuttaneet kaunokirjailijoiden ansiomahdollisuuteen?
Asian selvittäminen on monimutkaista, ja laskelmista voidaan tehdä vain suuntaa antavia johtopäätöksiä.
Laskimme kirjallisuusmarkkinoiden asiantuntijan Yrjö Revon kanssa mitä muutoksia kirjamarkkinoilla tapahtui kotimaisen kaunokirjallisuuden osalta vuosien 2017 ja 2022 välisenä aikana. Laskelmiin eivät sisälly pokkarit, ainoastaan kotimaisen kaunokirjallisuuden painetut ja sähköiset julkaisut.
Kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti 2017 ja 2022
Ainoa luotettava tieto kustannettujen kirjojen kappalemääräisestä myynnistä on saatavissa Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastoista. Niiden mukaan kotimaista painettua kaunokirjallisuutta myytiin vuonna 2022 runsaat 500 000 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2017.
Samaan aikaan kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti sähköisessä muodossa (e-kirjat ja äänikirjat yhteensä) kymmenkertaistui. Lisäystä oli yli 3,1 miljoonaa kappaletta.
Painettujen ja sähköisten kirjojen yhteinen myynti kasvoi 2,5 miljoonalla kappaleella.
Kotimaisen kaunokirjallisuuden myynnin muutos
Korvaukset kirjailijoille
Kirjailijaliiton mukaan kirjailija saa painetusta kirjasta 3,31 euroa kappaleelta ja sähköisestä 0,71 euroa. Näin saadaan suuntaa antava näkymä siitä, miten kirjailijoiden ansaintalogiikka on muuttunut. Laskelma perustuu Suomen Kustannusyhdistyksen kokonaismyyntiin vuosina 2017 ja 2022.
Korvaukset kirjailijoille
Kirjailijoiden saaman 400 000 euron lisän jakautumista kirjailijakohtaisesti ei ole Kustannusyhdistyksen tilastojen perusteella mielekästä laskea. Joidenkin ansiot vuonna 2022 olivat suuremmat ja joidenkin pienemmät kuin vuonna 2017. Laskeminen Kustannusyhdistyksen Top 20 -listojen perusteella voi johtaa harhapäätelmiin.
Jotkin kirjat myyvät sekä painettuna että sähköisenä – eivät kaikki
Vuoden 2022 äänikirjojen Top 20 -listan kirjoista kuusi oli myös painettujen kirjojen Top 20 -listalla (sijoitus äänikirja/painettu)
Satu Rämö: Hildur (1/5)
Enni Mustonen: Tekijä (2/2)
Seppo Jokinen: Pahasti tehty (5/11)
Ann-Christine Antell: Puuvillatehtaan perijä (8/13)
Max Seeck: Loukko (9/8)
Tommi Kinnunen: Pimeät kuut (13/4)
Vuoden 2022 painettuina eniten myyty Ilkka Remeksen Tornado ei ollut ääni- eikä e-kirjojen Top 20 -listalla ja kolmanneksi eniten painettuna myyty Iida Rauman Hävitys ylsi e-kirjojen listalla sijalle 20 mutta ei lainkaan äänikirjojen listalle.
Kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti vuonna 2022
Kotimaista kaunokirjallisuutta myytiin 4,4 miljoonaa kappaletta. Siitä kolme miljoonaa kappaletta (68 %) oli äänikirjoja, miljoona kappaletta (24 %) painettuja kirjoja ja 400 000 kappaletta (8 %) e-kirjoja.
Kotimaisen osuus painetun kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä oli 42 prosenttia, äänikirjoina myydystä kaunokirjallisuudesta 51 prosenttia, e-kirjoina myydystä kaunokirjallisuudesta 40 prosenttia ja kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä 48 prosenttia.
Vuonna 2020 kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti sähköisessä muodossa (äänikirjat ja e-kirjat yhteensä) ylitti ensimmäisen kerran painettujen kappaleiden myynnin.
20 myydyintä kotimaista kaunokirjaa vuosittain
Suomen Kustannusyhdistyksen vuosittain kokoaman Top 20 -listan kirjat ovat joitakin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tilastovuonna julkaistuja kirjoja.
Kahdenkymmenen myydyimmän kotimaisen kaunokirjan myynnin vertailu vuosina 2017 ja 2022 on relevantti vain painettujen kirjojen osalta.
Kahdenkymmenen myydyimmän kotimaisen kaunokirjan myynti
Huippuvuosista ollaan kaukana. Kahtakymmentä eniten myytyä kotimaista kaunokirjaa myytiin yhteensä 869 100 kappaletta vuonna 2004 ja 851 100 vuonna 2006. Vuodesta 2011 alkaen myynti on ollut pysyvästi alle 600 000 kappaletta. Suuret luvut perustuivat osaltaan kirjakerhomyynteihin.
Vuonna 2017 äänikirjojen Top 20 -lista oli kaikkien genrejen yhteinen. Kotimaisia kaunokirjoja listalla oli kuusi ja niitä myytiin 80 300 kappaletta. Eniten myyty oli Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja (58 600 kappaletta). E-kirjojen 20 myydyimmän joukossa oli viisi kotimaista kaunokirjaa, joiden myynti oli yhteensä 10 600 kappaletta.
Kirjailijoiden tulot kahdestakymmenestä eniten myydystä kotimaisesta kaunokirjasta painettuna ovat alentuneet. Täsmällinen laskelma edellyttäisi tietoa siitä, kuinka paljon kirjailija ansaitsi yhdestä myydystä kappaleesta vuonna 2017. Äänikirjojen ja e-kirjojen osalta melkein kaikki, mitä vuonna 2022 on ansaittu on lisätuloa vuoteen 2017 verrattuna.
Äänikirjat myyvät pitkää häntää?
Suomen Kustannusyhdistyksen kahdestakymmenestä eniten myyneestä kotimaisesta kaunokirjallisesta äänikirjasta vuonna 2022 eniten myyty oli Satu Rämön Hildur, sitä meni yhteensä 53 400 kappaletta. Kahdeskymmenes, Antti Holman Kaikki elämästä(ni), möi 11 900 kappaletta.
Äänikirjojen Top 20 -listan kirjoista 15 oli julkaistu ensimmäisen kerran painettuna vuonna 2022 ja yksi vain äänikirjana. Ennen vuotta 2022 painettuna ilmestyneitä on neljä.
Äänikirjojen Top 20 -listan (2022) ennen vuotta 2022 painetut äänikirjat
Enni Mustonen: Yhdeksäs aalto (julkaisuvuosi 1996)
Miika Nousiainen: Pintaremontti (julkaisuvuosi 2020
Antti Holma: Kaikki elämästä(ni) ( julkaisuvuosi 2020)
Meri Valkama: Sinun Margot (julkaisuvuosi 2021)
Vain kustantajat ja äänikirjapalvelujen tarjoavat tietävät, kuinka pitkää häntää ja kuinka paljon myydään äänikirjana.
Äänikirjojen myynnin historiaa
Suomen Kustannusyhdistyksen ensimmäinen Top 10 -lista äänikirjojen myynnistä on vuodelta 2004.
Heli Laaksonen: Jänes pussis
julkaistiin äänikirjana vuonna 2003 ja se möi 3 375 kpl. Tämä kooste Laaksosen runoista ei ilmestynyt painettuna, ja on myynyt vuoteen 2006 mennessä ainakin 15 000 kpl (kultalevy).Sinikka Nopola: Ei tehrä tästä nyt numeroo
2 602 kpl (painettuna 19 000 kpl vuonna 2003). Ei tietoa myöhemmästä myynnistä.Arno Kotro: Sanovat sitä rakkaudeksi
2 500 kpl. Julkaistu painettuna 2003. Ei tietoa myöhemmästä myynnistä.Mauri Kunnas: Suomalainen tonttukirja
2 100 kpl (painettuna 20 000 kpl). Julkaistu painettuna 1979.Vuonna 1954 julkaistu Väinö Linnan Tuntematon sotilas möi vielä 2022 painettuna 1 829 kpl. Se on ilmeisesti myös ensimmäinen (1955) äänikirjana julkaistu suomalainen kaunokirja.
A.A. Milne: Nalle Puh
1 695 kpl Julkaistu painettuna suomeksi 1934Adolf Ehrnrooth – Marja-Liisa Lehtonen: Kenraalin testamentti
1 680 kpl. Julkaistu painettuna 1994.Astrid Lindgren: Ronja ryövärintytär
1 594 kpl. Julkaistu painettuna 1981Jari Tervo: Myyrä
1 571 kpl (painettuna 71 300 kpl) Julkaistu painettuna 2004Ilkka Remes: Hiroshiman portti
1 533 kpl (painettuna 80 900 kpl) Julkaistu painettuna 2004
Kustantajan saamat tulot kotimaisesta kaunokirjallisuudesta
Pääsääntöisesti kustantamo vastaa äänikirjan tuotannon kustannuksista. Äänikirjan jakeluyhtiöt vastaavat vain teoksen äänikirjana jakelusta. On vaikeaa saada selkoa kustantamoille kertyvistä kustannuksista äänikirjan tuotannossa.
Vuositilaston (2022) perusteella kustantajan saama tulo myytyä kappaletta kohti oli kotimaisesta kaunokirjasta äänikirjana 3,28 euroa ja e-kirjana 3,56 euroa. Käännetystä kaunokirjasta kustantaja sai äänikirjana 4,50 euroa ja e-kirjana 4,56 euroa. Vuosina 2017–2020 myynnit jakautuivat selvästi tasaisemmin.
Tilastoista voidaan laskea vain keskiarvoja. Kirjailija- tai kirjakohtaisiin tietoihin niistä ei päästä. Äänikirjapalvelun ja kustantajan sekä kustantajan ja kirjailijan välillä voi olla eroja. Jopa kirjakohtaiset sopimukset saattavat poiketa toisistaan. Palkkiot lasketaan tiettävästi prosentteina ja vaihtelevat kirjalle määritellyn hinnan mukaan. Kaikki painetut kirjatkaan eivät ole saman hintaisia.
Summa summarum
Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastojen mukaan kaunokirjallisuuden kappalemääräinen kokonaismyynti on kasvanut vuodesta 2019 alkaen ja kotimaisen kaunokirjallisuuden vuodesta 2018 alkaen. Kasvu on tullut äänikirjojen ansiosta. Todennäköisesti kirjan, myös kaunokirjallisuuden tavoittama lukijamäärä on kasvanut.
Maailmassa harva ilmiö kohtelee kaikkia samalla tavoin. Näin ei tapahdu myöskään kotimaisten kaunokirjailijoiden kesken. Paras on niiden tilanne, joiden kirjoja ostetaan kaikissa formaateissa. Voittajia saattavat olla ne, joilla sähköisten kirjojen myynnin kasvu korvaa painettujen kirjojen myynnin laskun tappiot. Eniten menettävät ne, joilla painettujen kirjojen myynti laskee eivätkä teokset sähköisissä formaateissa jostakin syystä ota tuulta siipiensä alle. Esimerkkinä Ilkka Remes kotimaiselta huipulta.
Kirjailijaliiton omat selvitykset
Huolestuttava suunta käy ilmi Suomen Kirjailijaliiton tekijänpalkkioselvityksestä 2022, jossa selvitettiin liiton jäsenille maksettuja palkkioita vuoden 2021 kirjamyynneistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös kustannussopimuksien palkkioprosentteja sekä sitä, miten myynnit oli kirjailijan saamissa tilityslaskelmissa eritelty.
Äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio oli lähes 80 % vähemmän kuin vastaavan painetun kirjan tuotto, eli keskimäärin vain 0,71 euroa teokselta.
”Äänikirjamarkkinat ovat uudet ja Suomi kehityksen etujoukoissa. Asiallinen ja reilu ansaintalogiikka ei ole vielä kehittynyt kirjailijalle riittävällä tavalla”, toteaa Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen.
Äänikirjojen kasvava myynti tekee loven kirjailijan kukkaroon
Keskimääräinen äänikirjasta maksettu palkkioprosentti oli selvästi matalampi kuin painetun kirjan. Kuitenkin kirjailijan työ on yhtä suuri painettuun ja äänikirjaan, ja siksi Kirjailijaliiton kyselyyn vastanneista jopa 83 % oli tyytymättömiä äänikirjasta maksettuun palkkioon:
”Tekijän osuus on kohtuuttoman pieni. Äänikirjoja myytiin kaksinkertainen määrä painettuun nähden, silti tuloa oli vain kolmasosa verrattuna painettuun”, kuvaa yksi vastaaja tilannettaan.
Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle vuonna 2021 keskimäärin 3,31 euroa myydyltä kappaleelta. Painetun kirjan tekijänoikeuskorvauksien taso on edelleen melko vakiintunut ja vaihtelee vuoden 2020 kyselyn tavoin vastanneilla yleisimmin 20–25 prosentin välillä. Yksittäisiä suurempiakin palkkio-osuuksia toki on.
Jos painettua kirjaa myydään 5 000 kappaletta vuoden aikana, on kirjailijan palkkio 16 550 euroa. Äänikirjojen kohdalla sama määrä tarkoittaa ainoastaan 3 550 euroa tekijänoikeustuloja eli 13 000 euroa vähemmän. Tämä on hälyttävää kirjailijan ansainnan näkökulmasta.
Painetun kirjan palkkiotasot olivat melko vakiintuneita, kun taas äänikirjojen prosentit vaihtelivat edelleen vuoden 2019 tavoin suuresti 11 prosentista 30:een, jopa 50 prosenttiin. Äänikirjojen puolella palkkiotaso näyttääkin hakevan edelleen muotoaan. Noin puolet tekijänpalkkioselvitykseen vastanneista kirjailijoista kertoi neuvotelleensa palkkiosta kustantajan kanssa ja heistä noin puolet koki neuvotteluilla olleen vaikutusta lopulliseen sopimukseen.
Kuunteleva yleisö valmis maksamaan enemmän
Kuunteleva yleisö olisi kuitenkin valmis maksamaan kirjailijalle äänikirjan kuuntelusta selvästi enemmän. Tämä käy ilmi Kirjailijaliiton Helsingin Kirjamessuilla 2022 tekemästä kyselystä: vastaajat maksaisivat keskimäärin 4,86 € / äänikirjan kuuntelukerta. Kyselyyn vastasi messujen aikana 279 ihmistä.
Selkeyttä tilityslaskelmiin
Vaikka äänikirjojen palkkioprosentti nousi hitusen edellisen vuoden 2019 tutkimuksen tasosta (16,5 prosentista 18,1 prosenttiin), äänikirjaan liittyvää ongelmaa syventää se, että luku- ja kuunteluaikapalveluissa lähtöhinta, josta kirjailijan palkkio lasketaan, on selvästi matalampi kuin painetussa kirjassa. Lähtötasoa ei myöskään määritellä tarkasti palveluntarjoajan taholta, jolloin kirjailijan on käytännössä mahdotonta hahmottaa, mistä hinnasta prosentti maksetaan.
”Tekijänprosentilla ei juuri ole väliä, sillä hinnat, joilla kustantamo myy äänikirjaa eteenpäin, saattavat vaihdella todella paljon.”
Yli puolella kustantaja ei eritellyt äänikirjan tilityslaskemassa jakelukanavia. Huolestuttavan moni vastanneista kertoi, etteivät he tiedä tai ymmärrä, mistä äänikirjoista maksettava korvaus muodostuu:
”Läpinäkyvyyttä pitäisi olla tulokertymissä enemmän. Tuntuu, että moni kustantamo ei kerää kaikkea tietoa, joka kiinnostaisi kirjailijaa, tai suhtautuu sen jakamiseen nihkeästi.”
Äänikirjojen myyntikanavien ja -tapojen monimuotoistuttua tulee kirjailijalle annettavan raportoinnin olla selkeää. Painetun kirjan kohdalla tilitys on selkeämpää: kirjailijan saama palkkio lasketaan arvolisäverottomasta myyntitulosta, jonka kirjakauppa tai muu vähittäismyyjä maksaa kustantajalle.
Kirjailijalla on EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaan oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teostensa hyödyntämisestä. Jotta kirjailija voisi tätä oikeutta valvoa, on hänen saatava riittävät tiedot tekijänpalkkioiden tilityksistä. Kustannussopimuksissa tulisikin aina sopia tilityksen tietojen vähimmäissisällöstä, johon sisältyy teosten luku- ja kuuntelukerrat.
”Vaatimus asianmukaisesta ja oikeasuhtaisesta korvauksesta koskee luonnollisesti myös äänikirjoja. Sekä oikeuden toteutumisessa että sen valvomisessa on nyt epäkohtia,” toteaa Suomen Kirjailijaliiton juristi Eeva Asikainen.
Koko alan yhteistä vastuuta tarvitaan
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen peräänkuuluttaa suunnan korjaamista alan eläessä voimakasta murrosta:
”Kirjallisuuden liiketoimintaan liittyvässä rakenteessa on ymmärrettävä, ettei ilman alkutuotantoa ole myöskään tulevaisuutta. Jotta voimme jatkossakin nauttia uudesta laadukkaasta kaunokirjallisuudesta, sopimusehdoissa on huomioitava paremmin arvoketjun merkittävin tekijä, kirjailija.”
Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacís suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti edellyttäen, että kirjailijoiden tekijänoikeustulot saadaan kestävälle tasolle:
”Parhaimmillaan äänikirjamarkkinat luovat kirjailijoille uusia mahdollisuuksia ansaita ja lukijoille uusia keinoja nauttia kirjallisuudesta. Olisi erittäin harmillista, jos kehitys pysähtyy siihen, että kirjailijat eivät epäreilun tuottojen jakautumisen vuoksi voi tehdä työtään. Jos Suomi haluaa edelleenkin olla maailman lukevin kansa, on pidettävä huolta monipuolisen kirjallisen työn edellytyksistä.”
Selvitykseen vastasi 96 Suomen Kirjailijaliittoon kuuluvaa kaunokirjailijaa. Keskimääräinen vastaaja oli 1960-luvulla syntynyt kirjailija, joka on julkaissut 2–5 teosta 1–3 eri kustantamon kautta. 69 % vastaajista oli julkaissut viimeisimmän teoksensa vuonna 2021. Edellinen vastaava tutkimus toteutettiin liiton toimesta vuonna 2020.
(Lähde: Suomen Kirjailijaliiton tekijänpalkkioselvitys 2022)
