Feb 4

Feb 4 Sekakäyttö hämmentää kirjamarkkinoita

Kirjoista nautitaan nykyään entistä enemmän sekä painettuina että äänikirjoina. Kuunneltavien kirjojen ja e-kirjojen suosio on kasvanut rajummin kuin painettujen kirjojen myynti. Se on hämmentänyt varsinkin kirjojen jakelujärjestelmiä.

Werner Söderströmin toimitusjohtaja Timo Julkunen ei ole järin huolestunut kirjojen kokonaismyynnin yli viiden prosentin alenemisesta viime vuonna. Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan kirjamyynnin muutaman vuoden jatkunut kasvu kääntyi laskuun vuonna 2019. Kokonaismyynti laski yli viisi prosenttia. Tietokirjallisuuden myynti kirjakaupoissa laski 6,5 prosenttia, edellisenä vuonna kasvua oli 9,6 prosenttia. Myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden myynti laski.

Kokonaismyyntiä on pudottanut varsinkin oppikirjojen myynnin lasku. Tämä liittyy koulujen oppikirjauudistukseen, Julkunen arvioi. Ainoastaan kaunokirjallisuuden painettujen ja sähköisten kirjojen myynti jälleenmyyjille kasvoi 5,3 prosenttia.

Myydyin painettu kirja viime vuonna oli Jari Tervon LOIRI. (Otava). Se möi noin 73 100 kappaletta. Suosituin lastenkirjailija oli entiseen tapaan Mauri Kunnas teoksellaan Hurjan hauska unikirja (Otava), 36 200 kappaletta.

Äänikirjojen myynti vahvistui e-kirjoihin verrattuna, ja luku- ja kuunteluaikapalvelut yksittäin ostettuihin kirjoihin verrattuna. Äänikirjojen osuus kustantajien markkinoista oli pikatilaston mukaan jo lähes kymmenen prosenttia. Sen osuus myynnistä kasvoi viime vuonna edellisestä vuodesta noin 3 prosenttiyksikköä. Sähköisten julkaisujen myynnistä 58 % on ammatillisia digikirjastoja. Vuoden myydyin ääni- ja e-kirja oli Heather Morrisin Auschwitzin tatuoija (Aula & Co). Myydyimmistä top 20 -äänikirjasta 11 oli tietokirjoja.

Vähentääkö e-kirjojen ja äänikirjojen lainaus kirjastoista jo painettujen kirjojen myyntiä?

Painettujen kirjojen myyntiä on saattanut vähentää se, että e-kirjojen ja äänikirjojen lainaukset lisääntyvät kohisten kirjastoissa. Vuonna 2018 lainausmäärä nousi koko maassa yli 40 % edellisestä vuodesta. Määrän kasvu ei ollut pois painettujen kirjojen lainauksista, jotka pysyivät suurin piirtein samana kuin edellisenä vuonna. Koko maasta ei ole vielä saatavilla viime vuoden lainausmääriä. Pääkaupunkiseudun Ellibs-kirjastojen alueella kotimaisten e-kirjojen ja äänikirjojen käyttökerrat ovat yli kymmenkertaistuneet vuodesta 2016 vuoteen 2019 verrattuna.

Lainatuin e-kirja oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni. Ääni- ja e-kirjojen suosion kasvu on ilmeisesti pidentänyt kirjojen kiinnostavuusikää. Nyt vanhemmatkin kirjat kiinnostavat ihmisiä, kun niitä saa uudessa formaatissa.

Kahden suuren kustantamon markkinakisa

Pienentyvien markkinoiden kamppailussa kaksi kustantamorypästä on noussut ylitse muiden: Otava ja WSOY. Otava on tahkonnut viime vuosina hyvää liikevoittoa. Myös WSOY on toipunut menneiden vuosien tappiollisista tilikausista. Vuoden 2018 liikevoitto oli 7–8 prosentin luokkaa ja vuonna 2019 parani euroissa mitattuna 20 % edellisestä vuodesta.

Julkunen sanookin, että Werner Söderström alkaa olla sillä tasolla missä sen kuuluukin pitkässä juoksussa olla. Yleisen kirjallisuuden vertailuissa 8–10 prosentin tulos on kansainvälisessäkin vertailussa ihan korkeaa tasoa. WSOY myi viime vuonna 5,5 miljoonaa kirjaa, kasvua oli noin 10 %.

WSOY-konserniin kuuluvat myös Tammi, Johnny Kniga, Readme.fi, Kosmos ja Bazar. Konserni julkaisi 550 kirjanimikettä, ja sen messumyynti kasvoi yli 40 %. Digitaalisten tuotteiden osuus konsernin liikevaihdosta oli jo 22 %. Tuloksensa nousun WSOY on tehnyt lähinnä kaunokirjoilla, oppikirjojen kustantamista WSOY:llä ei paljoa ole.