Paholaisen musiikki, maahanmuuttajat ja korona rikkovat pienen kylän rauhaa. Kjell Westö on kirjoittanut ensimmäisen saaristolaisromaaninsa. Pintapuolisen tyyneltä näyttävä saaristolaismaisema kätkee sisälleen ihmisten keskinäisiä riitoja. Kjell Westö asettaa arvomaailmaltaan ja musiikkimaultaan kaukana olevat ihmiset selvittelemään välejään.

Kjell Westön romaanin nimen, Tritonus, merkitys on hyvä tietää ennen kuin kirjan lukee. Tritonus on niin sanottu paholaisen intervalli. Se on ylinouseva kvartti, kolme kokosävelaskelta, perussävelestä sekä ylös että alas. Sen käyttö oli kielletty keskiajalta aina valistuksen aikaan saakka. Metalliyhtyeet ottivat sen käyttöönsä 1960-luvulla, ja sitä käytetään myös hälytysajoneuvojen äänissä.

Rikas, keski-ikänsä jälkimmäiselle puolelle ehtinyt, urallaan kaiken saavuttanut, maailmankuulu suomalainen kapellimestari kokee voimiensa, luovuutensa ja intonsa vähenevän. Orkesterien johtaminen tai musiikki ylipäätänsä ei innosta häntä enää kuten ennen. Hän yrittää rakentaa maanpäälliseksi onnelaksi pienehköön kylään suurta palatsiaan, jossa on jopa hissi. Sen hän nimeää Casa Tritonukseksi. Westön tarina nostaa pinnalle kapellimestarin rikkauden ja kyläläisten välisen eriarvoisuuden.

Kapellimestari Thomas Brander tuntee elämänsä yksinäiseksi, kun taas yksi rakkaussuhde kariutuu. Mielenrauhaa mylläävät myös Me Too -kampanjan kaltaiset syytökset ja pelastuminen terrori-iskusta.

Musiikki on usein mukana Westön romaaneissa. Nyt se rakentaa siltaa erimielisyyksien yli. Musiikki on lopulta yhdistävä voima, vaikka naapurina asuva harrastajakitaristi Reidar Lindell on rockmusiikkeineen kaukana klassisen musiikin maailmasta.

Westö rukkasi uudelleen romaaninsa aikahorisonttia. Jo lähes valmiiseen tarinaan hän kirjoitti muutoksia siten, että se ajoittuu koronan jälkeiseen lähitulevaisuuteen. Viime keväänä Westö kirjoitti kirjailija Juha Itkosen kanssa havaintojaan koronan vaikutuksista. Siinä hän kuvasi Tritonuksen uudelleen muokkausta:

”Sitten tuli tämä uhka, jonka alla nyt elämme. Ja ymmärsin välittömästi, että vuotta 2020 ilman pandemiaa ei ole olemassakaan, ei missään päin maailmaa. Aloin siis muokata aikajanaa: en vain siirtänyt sitä, vaan venytin sitä myös. Tämän kanssa tein töitä yli kuukauden ajan, maaliskuun puolestavälistä huhtikuun puoleenväliin. Siirsin romaanini postpandeemiseen aikaan, jossa pelko yhä kytee: kenties vuosi on 2021, kenties 2022. Mitään näin faustista en ole kirjailijana ennen tehnyt”, Westö kirjoitti.

Korona ei kuitenkaan ole kirjassa suuressa osassa. Muut ulkoiset ja varsinkin ihmisten sisäiset ristiriidat ja riitasoinnut uhkaavat enemmän saaristoidyllin rauhaa. Tritonuksessa on pelkoja siitä, että juutalaisvastaisuus, maahanmuutto tai keskinäinen vihanpito nousevat uudestaan nuorten keskuudesta.

Aiemmista Westön romaaneista tuttuja vuosikymmenien yli kulkevia ja yhteiskuntaluokkia toisistaan erottavia motiiveja ei Tritonuksessa ole. Ihmisten maailmankuvien erilaisuus on jokaisessa sisällä. Ehkä Westö haluaakin osoittaa, että pelot, kateus ja vihamielisyys ovat meissä sisäsyntyisiä eikä luokkaperusteisia.

Romaani kuljettaakin lukijaa kohti sovintoa. Yhteyksiä Westön aiempiin kirjoihin voi löytää Rikinkeltaisesta taivaasta tai Kangastus 38 -teoksesta. Siinä Westö ennakoi pahuuden esiinnousua, eikä oikeudenmukaisuus ollut itsestäänselvää, vaan se oli etuoikeus.

Kirjailijana Westö johtaa henkilögalleriaan samalla tavalla kuin kapellimestari. Joillekin hän antaa tummien tai riitasointuisten äänten ilmaisun ja toisille iloisesti lurittelevan. Tavoite kaikilla on sama – henkilöiden on soitettava samaa säveltä ja kerrottava samaa tarinaa.

Pintapuolisesti Tritonus on Westön mukaan tarina väsyneen kapellimestarin ja touhukkaan koulukuraattorin epätodennäköisestä ystävyydestä, mutta se kertoo koko meidän ajastamme. Tunnelma on tummanpuhuva, joskaan ei toivoton. Rauhallisesta elämästä nauttivat saavat Westöltä varoituksen: ”Ei maailma muutu vaarallisemmaksi. Se on aina ollut vaarallinen. Ne jotka ovat turvassa eivät vain näe sitä.”

Kjell Westö: Tritonus, suom. Laura Beck (Otava, 2020)

Katso Kjell Westön haastattelu Kirjastokaistalta

Haastattelin Kjell Westöä Kirjastokaistalle, ja haastattelun voit katsoa tästä. ”Vaikka kirjoissani on aina ollut paljon musiikkia ja muusikkoja ja bändejä, olen unelmoinut siitä, että kirjoittaisin musiikkiromaanin. Uneksin myös pitkään, että kirjoittaisin saaristolaisromaanin. Romaanin, jonka sijoitan saaristoon. Nyt tuli molemmat yhdellä iskulla”, totesi Westö, kun haastattelin häntä Kallion kirjaston Dekkarikirjastossa 9.6.2020.

Kirjailija Kjell Westö. Kuva Niklas Sandström.

Kjell Westön romaanit

Leijat Helsingin yllä, suom. Arja Tuomari, (Otava 1996)
Drakarna över Helsingfors, (Söderström & Co 1996)
Isän nimeen, suom. Katriina Savolainen, (Otava 2000)
Vådan av att vara Skrake, (Söderström & Co 2000)
Lang, suom. Katriina Savolainen, (Otava 2002)
Lang, romaani, (Söderström & Co 2002)
Missä kuljimme kerran, suom. Katriina Savolainen, (Otava 2006)
Där vi en gång gått, romaani, (Söderström & Co 2006)
Älä käy yöhön yksin, suom. Katriina Huttunen, (Otava 2009)
Gå inte ensam ut i natten, (Söderström & Co 2009)
Kangastus 38, suom. Liisa Ryömä, (Otava 2013)
Hägring 38, (Schidts & Söderströms 2013)
Rikinkeltainen taivas, suom. Laura Beck, (Otava 2017)
Den svavelgula hilmen, (Schidts & Söderströms 2017)
Tritonus, suom. Laura Beck, (Otava 2020)
Tritonus, (Förlaget 2020)

Kjell Westön novellikokoelmat

Merkitty ja muita novelleja, suom. Jaana Koistinen, (Otava 1990)
Utslag och andra noveller, (Söderstöm & Co 1989)
Tapaus Bruus ja muita kertomuksia, suom. Jaana Koistinen, (Otava 1993)
Fallet Bruus Tre berättelser, (Söderstöm & Co 1992)
Rennot suosikit – Kertomuksia 1989–2002, suom. Jaana Koistinen ja Katriina Savolainen, (Otava 2002)
Lugna favoriter, (Söderström & Co 2004)
Halkeamia – Valikoituja tekstejä 1986–2011, osittain suom. Katriina Savolainen, (Otava 2011)
Sprickor – Valda texter 1986-2011, (Schildts & Söderströms 2011)

Kjell Westön runokokoelmat

Tango Orange, (Söderström & Co 1986)
Epitaf över Mr. Nacht, (Söderström & Co 1988)
Avig-Bön, runoja (nimimerkillä Anders Hed), (Söderström & Co 1989)

Kjell Westön muut teokset

Kasari, yhdessä Sari Poijärven kanssa, (Otava 2011)
7 + 7: levottoman ajan kirjeitä, yhdessä Juha Itkosen kanssa, (Otava 2019)
Kjell Westö: Tritonus: En skärgårdsberättelse, käsikirjoituksesta suom. Laura Beck, 2020.