Muistot lihallistavat historiaa
Koronakevät nosti esiin sukupolvet, jotka ovat esillä Sirpa Kähkösen Muistoruohossa. Siinä hän kirjoitti mummoista ja lapsenlapsista. Nämä olivat erityisessä asemassa viime keväänä, kun koronan vastatoimia laadittiin.
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan tähän mennessä uusin romaani, Muistoruoho, sijoittuu 1960-luvun loppuun, jolloin Suomi oli ollut viitisenkymmentä vuotta itsenäinen. Nyt tuosta ajankohdasta on kulunut suurin piirtein sama aika. Viime keväänä yhteiskunta joutui toimiin, jotka kohdistuivat vanhoihin ihmisiin ja lapsiin. Väliin jääville sukupolville jäi tehtäväksi varmistaa, etteivät sodan jälkeisen Suomen vaurastumisen eteen uurastaneet vanhukset olisi sairastuneet ja kuolleet koronaan.
Kirjastokaistan haastattelussa Kähkönen sanoo ajattelevansa nimenomaan lapsia ja nuoria, koska heidän kokemuksensa ovat jääneet sivuun, vaikka nuorten elämässä viikoilla ja kuukausilla on ihan erilainen painoarvo.
”Nuoret ja lapset elävät kiihkeitä kehityksen aikoja, ja heille pettymykset esimerkiksi väliin jääneistä valmistujaisjuhlista ovat suuria ja ainutkertaisia. Heille on saattanut kertyä sellaisia kokemuksia, jotka myöhemmin näkyvät kirjallisuudessa. Mutta on banaalia ajatella, että tällaiset asiat näkyvät tai että niiden pitäisi näkyä kirjallisuudessa, koska siinä on niin paljon sattumanvaraisesti vaikuttavia asioita”, Kähkönen varoittaa.
Koronapandemia on nostanut esiin Kähkösen mukaan mielenkiintoisia asioita, mutta sen vaikutuksista ei vielä tiedetä tarpeeksi.
”Nyt on aivan toisenlainen vanhussukupolvi kuin minun kirjoissani. Eläkeläiset ovat kasvaneet aivan toisenlaisessa maailmassa, kuin ne, joita olen kuvannut. Suuret ikäluokat ovat tottuneet vaatimaan ja sanomaan, mitä he tahtovat – ja heillä on uusia mahdollisuuksia, joita edellisillä sukupolvilla ei ole ollut”, Kähkönen sanoo.
Ministerit ovat asiantuntijoita – eivät naisia
Kähkönen ei pidä ajatuksesta, että hallitus olisi erityisen naispainotteinen. Naiset ovat olleet vaativissa tehtävissä hoitamassa koronapandemiaa, mutta hän toivoo, että heidät voitaisiin nähdä asiantuntijoina. Sukupuoli olisi Kähkösen mielestä ohitettava ja nähtävä ammattipoliitikot hoitamassa tehtäviä.
Koronakriisi on nostanut näkyviin tärkeitä yhteiskunnallisia ilmiöitä kuten naistyön raskauden. Esimerkkinä hän mainitsee meille kaikille tärkeää tehtävää tekevien sairaanhoitajien palkkauksen. He eivät tahdo pärjätä sillä palkalla mitä he saavat, Kähkönen korostaa.
Kähköselle tuli nuorena historian tutkijana selväksi, että sen aikainen historiantutkimus ei tarjonnut hänelle tarpeeksi. Siksi hän ajatteli, että kaunokirjallisuus voisi olla keino kirjoittaa haluamistaan Suomen tapahtumista.
Sirpa Kähkönen tunnetaan historiallisten mikrorakenteiden kuvaajana. Hän sanookin pitäneensä tavoitteenaan näyttää kriisien periytyminen suvuissa, perheissä ja yhteiskunnan mikrorakenteissa.
”Ihmisten ketjussa shokkivaikutukset jatkuvat. Ensimmäisessä kirjassani, Mustat morsiamet, ne muistuttivat vielä joiltakin olennaisilta osin kerran eläneiden omien sukulaisteni hahmoja aatteiden puristuksissa”, Kähkönen sanoo.
Kuopio-sarjaa kirjoittaessaan Kähköselle alkoi valjeta, että suvun muistot lihallistavat, mitä hän on tutkimuksissa havainnut.
Koronakevään tapahtumat joutunevat odottamaan ilmaantumista kaunokirjallisuuteen. Sen sijaan Kähkönen toivoo, että alkaisi syntyä kirjallisuutta 90-luvun lamasta ja romahduksesta. Se oli ajankohta, jolloin Neuvostoliitto hajosi ja ihmiset elivät talouskuilun partaalla.
Sirpa Kähkönen: Muistoruoho (Otava, 2019).
Kuopio-sarja
Mustat morsiamet (Otava, 1998)
Rautayöt (Otava, 2002)
Jään ja tulen kevät (Otava, 2004)
Lakanasiivet (Otava, 2007)
Neidonkenkä (Otava, 2009)
Hietakehto (Otava, 2012)
Tankkien kesä (Otava, 2016)
Muistoruoho (Otava, 2019)
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet (Otava, 1998).
Nuortenkirjat
Kuu taskussa (Otava, 1991)
Lukittu lähde (Otava, 1994)
Muut romaanit
Graniittimies (Otava, 2014)
Tietokirjat
Vihan ja rakkauden liekit. Kohtalona 1930-luvun Suomi (Otava, 2010)
Kuopion taivaan alla (Kuopion isänmaallinen seura, 2011)
Hugo 1918 (Tammisaari, 2018)
Näytelmät
Helene S. – rakkaudella (Kantaesitys Kuopion Kaupunginteatteri, 4.9.2014)
Palava kaupunki (Kantaesitys Teatteri Avoimet Ovet, helmikuu 2015)
Vihan kevät (Kantaesitys Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvila, tammikuu 2018)
Katso Sirpa Kähkösen haastattelu
Katsele Sirpa Kähkösen haastattelu Kirjastokaistalla. Siinä Sirpa Kähkönen kertoo minulle kirjailijan työstään haastattelussa, joka on kuvattu Kallion kirjaston Dekkarikirjastossa 25.5.2020.
Kirjailija Sirpa Kähkönen. Kuva Jonne Räsänen.
