Dec 13

Dec 13 Keinohedelmöitetty Neuvostoliitto

Jos Sofi Oksanen olisi julkaissut Koirapuisto-romaaninsa ennen Puhdistusta, sitä olisi pidetty erityisen näkemyksellisenä teoksena. Uskon, että tämän uuden romaanin vastaanottoon on vaikuttanut Oksasen huikea menestys, jonka ylittämistä lukija kohtuuttomasti vaatii.

Jotta Koirapuiston sisältö avautuisi riittävästi, on tiedettävä perusasiat Ukrainan menneisyydestä ja valtiollisesta asemasta Euroopassa. Oksanen kirjoittaa tarinaansa jälleen hienosti yksilöiden kautta. Silti taustalta on löydettävissä ihmisten elämään vaikuttavat yhteiskunnalliset ja valtiolliset rakenteet. Tekojen motiiveja eivät selitä ainoastaan ahneus, epärehellisyys, kaipaus omaan lapseen tai rakkauteen.

Ukrainan neuvostotasavalta oli vuonna 1922 Neuvostoliiton perustajajäsen. Maailmansodan jälkeen vuonna 1949 Ukrainan puoluejohtaja Nikita Hruštšovista tuli Neuvostoliiton johtaja. Hänen jälkeensäkin neuvostotasavallan johtajat ovat olleet kansallisuudeltaan ukrainalaisia. Neuvostoliitto syntyi tavallaan Ukrainan keinohedelmöityksenä. ”Rintaruokinnan” Stalin hoiti pakkolunastamalla Ukrainan hedelmällisen maaperän kasvattamaa viljaa niin paljon, että miljoonia ukrainalaisia menehtyi nälkään.

Pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin maa on ollut jo ennen kylmän sodan aikakautta ruutitynnyri ja haluttu valloitusten kohde. Neuvostoliiton hajottua Ukrainassa tapahtui samanlainen yhtä vallaton vaurauden uudelleenjako. Tämä mahdollisti myös talousrikosten villin temmellyskentän.

Avainalue tapahtumille on Ukrainassa Donbassin eli Donetskin seutu. Siellä asuu runsaat neljä miljoonaa asukasta. Venäjän tukemien kapinallisten vallattua sen muodollisesti itsenäiseksi alueeksi, siitä on tullut samanlainen ”kainaloalue”, kuin Viro oli neuvostovallan aikana.

Sofi Oksanen on löytänyt hedelmöityshoitojen ja ukrainalaismafian välille hyytävän yhteyden. Lapsettomat vanhemmat haluavat parhaan mahdollisen geeniperimän keinohedelmöityslapsilleen. Siihen sopivat ukrainalaiskaunottaret, jotka sairauksia uhmaten ovat valmiita luovuttamaan munasolunsa. Keino on heille tie vaurauteen. Verkostoituneet mafiajengit kuitenkin käyttävät nuoria naisia ja sekasortoista Ukrainan tilannetta hyväkseen.

Väljän lainsäädännön vuoksi kohdunvuokraus ja munasolujen luovutus ovat kannattavaa Ukrainassa. Oksanen kirjoittaa, että vanhemmat nauttivat juridista turvaa, luovuttajilla ja sijaissynnyttäjillä ei sen sijaan ole minkäänlaisia oikeuksia.

Kirjan päähenkilö Olenka nousee lyhyen malliuran jälkeen hedelmöityshoitoja tekevän firman koordinaattoriksi. Hän oppii tuntemaan lapsia haluavat vanhemmat ja munasolujen luovuttajat. Juonittelujen myötä hänestä tehdään henkensä edestä pakoileva epatto.

Takaumien kautta lukijalle selviää vähitellen, miten asiat ovat menneet ja kuka ketäkin vastaan on juonitellut. Nykytasona ovat vuoden 2016 tapahtumat Helsingissä, mutta siihen johtavat asiat ovat tapahtuneet Ukrainan kaaoksen vuosina 2007–2010. Vanhin takauma vie vuoteen 1996 Ukrainan eteläosiin, Mustanmeren rannalle. Kerronnallisesti tarina pitää lukijaa kiinni viimeiselle sivulle saakka.